keskiviikko 28. joulukuuta 2011

No poo!

No poo eli shampooton elämäntapa on internetin mukaan jo aatteeksi kasvanut ilmiö. Eli on olemassa paljon ihmisiä, jotka eivät pese hiuksiaan muuta kuin vedellä! Shampoo ilmeisesti sisältää ympäristöön päätyviä kemikaaleja ja ne kemikaalithan voivat olla ihmisellekin haitallisia. Ehkä edelliset väitteet ovat tottakin, mutta minua shampooton elämä kiinnostaa ihan vain laiskuuden takia, ja mahdollisen rahansäästön, ja ihan jo uteliaisuudestakin. Olisihan se hassua, jos ihmisen ei tarvitsisikaan pestä tukkaansa kuin vedellä. Ryhdyn siis itse kulutuskriittiseen kokeiluun ja lopetan tukan pesemisen. Tulen raportoimaan projektin edistymisestä tänne.

Ensiksi täytyi kerätä vähän perustietoa:

Osa shampoottomista on onnistunut käyttäen "cold turkey"-metodia eli he vain ovat kylmästi lopettaneet tukkansa pesemisen ilman mitään loivennusta.

Niille, joita edellinen vaihtoehto ahdistaa liimalettiriskin takia, on olemassa rasvaisuutta lieventäviä toimenpiteitä. Melkein kaikissa kirjoitukissa aiheesta neuvotaan käyttämään ruokasoodan ja lämpimän veden seosta tukan "pesemiseen". Lusikallinen ruokasoodaa kupilliseen lämmintä vettä, liemi päähän ja päälle hieman möyhimistä. Huuhteluun voi käyttää omenaviinietikkaa ja vettä. Pari lusikallista etikkaa kupilliseen vettä pitäisi toimia (etikan tarkoitusta en täysin ymmärtänyt, mutta eikös etikkaa usein käytetä siivouksessa...).

Luin myös mahdollisuudesta "pestä" hiukset aika ajoin vatkatulla kananmunalla (!). Muista kuitenkin, ettet huuhtele tukkaa kuumalla vedellä, välttyäksesi munakasefektiltä.

Obs. Tukan säännöllinen harjaaminen on kuulemma tärkeässä osassa projektia.

Osoitteesta http://babyslime.livejournal.com/174054.html#why löytyy varmasti ohjeita mahdollisiin ongelmatilanteisiin.

In action:

1. päivä oli luonnollisestikin oikein mukava, kun olin juuri pessyt hiukseni. Jostain syystä aloin lukea shampoottomuudesta ja vakuutuin siitä, että tämä on jotain kokeilemisen arvoista. Kokeilu alkoi siitä.

2. päivä on myöskin oikein miellyttävä, koska en ennenkään ole pessyt tukkaani joka päivä. Minua kyllä kauhistuttaa hieman uusivuosi ja uudenvuoden bileet joihin on nyt neljä päivää aikaa. Luin kuitenkin maissijauhosta (kai perunajauhokin käy) johon voi tarttua epätoivon hetkellä.

3. päivä ei enää ole ihan niin kiva. Kävin suihkussa, ja pesin tukan vain vedellä, vaikka melkein automaattisesti meinasin tarttua shampoopulloon. Suihkusta huolimatta tukassa on ollut vähän ällö olo koko päivän.

4. päivä on paradoksaalisesti vähemmän ällö kuin eilinen. Huomenna on uudenvuoden aatto ja uskon, että selviän siitäkin likaisella tukalla.

5. päivä. Tänään pesin tukan ruokasoodalla. Tunne ei ole samanlainen kuin shampoolla pesun jälkeen, mutta kuulemma tukka näyttää puhtaalta, eli bileisiin kehtaa mennä!

9. päivä on jo vähän ällö ja tuntuu että näytän limatukalta, mutta aion silti pestä vain soodalla. Nyt vaaditaan vähän taistelutahtoa.

10. päivä on vähän yllättävä, koska eilen saunan jälkeen tukka tuntui melko limaiselta, mutta tänään tukka oli vähemmän ällö kuin eilen. Useat no poo-ihmiset ovan kirjoittaneet, että tukka tuntuu paksummalta kuin aikaisemmin. Olen nyt itse ilmeisesti myöskin saavuttanut tämän vaiheen. Tukka todellakin tuntuu paksun karhealta ja suostuu nykyään sojottamaan vain suoraan ylöspäin.

14. päivänä päätin koittaa tukanpesua munalla (!). Vatkailin kananmunan keltuaisen rikki ja mömmön päähän. Aamulla minulla on yleensä hurjan kylmä, joten tänäänkin kävin kovin lämpimässä suihkussa. Hankailin aikani munaliejua päähäni ja huuhtelin pois. Suihkun jälkeen huomasin peilistä, että minulla oli munakkaan paloja hiuksissa, elikkä kuten aikaisemmin mainitsin: älä huuhtele liian kuumalla vedellä, muna kypsyy! Mutta, kun olin saanut munakkaan harjattua tukasta pois, tuntui se pitkästä aikaa oikein kivalta ja aika puhtaaltakin. Ei ollenkaan niin karhea kuin aikaisemmin.

3 viikkoa about mennyt eikä vieläkään ole tullut pakottavaa tarvetta pestä tukkaa. Myönnettäköön, että tukka on välillä suhteellisen likaisen näköinen, mutta kuitenkin sietokyvyn rajoissa. En tiedä olenko matkalla kohti itsestään puhdistuvaa tukkaa vai siedänkö nykyään vain paremmin rasvalettiä. Oli miten oli, kokeilu jatkuu....

Uutta uskoa shampoottomuuteen loi se, että huomasin tänään, että tukassani ei ole enää hilsettä, mitä minulla aikaisemmin on ollut.

Noh, hilse ei ollutkaan kokonaan kadonnut. Huomasin sen paremmassa valossa.. Sitä on saman verran kuin ennenkin..
Olen nyt noin 1,5 kk:n kohdalla varmaankin saavuttanut tässä shampoottomuudessa sellaisen tasaisen vaiheen enkä usko enää suuria muutoksia tapahtuvaksi. Loppuanalyysini on että shampooton tukka on helppo ja jatkan tällä linjalla, ellei jotain odottamattomia muutoksia ilmene. Eli: onnistuin eroon shampoosta, olen eko ja maailma pelastuuuu! jihuu :D

lauantai 24. joulukuuta 2011

Lampunvarjostin sanomalehdestä




Tämä lampunvarjostin on tehty kirpparilta löytyneestä varjostimen kehikkorinkulasta ja sen reunan ympärille liimatuista sanomalehden suikaleista. Varjostinten kehikkoja löytyy välillä kirppareilta vaikka minkälaisia ja niihin voi sitten itse kehitellä varjostimen. Tästä tuli mielestäni aika hauska.

keskiviikko 21. joulukuuta 2011

Lamppu

Lampunvarjostin kirpparilta!

Kynäteline napeista

Sain (otin?) paljon nappeja mummoni ompelutarvikekokoelmasta. Säilytin niitä lasipurkeissa ja tökkäsin sinne kerran sukkapuikot. Siitäpä juolahti mieleeni, että nappien seassa kynätkin pysyvät pystyssä. Kynätelineiksi nämä nappipurkit on minusta aika näpsäkät ja voi niissä tosiaan säilyttää myös sukkapuikkoja. Ideaan varmaan vaikutti jostain mielensopukoista myös kahvilassa näkemäni kahvinpavuissa tököttävät mustekynät.

Hylätyt lipastot uudessa kodissa

Tämä pieni lipasto on peräisin kaverini kerrostalon varaston tyhjennyksestä. Tämä ja samannäköinen vähän isompi lipasto jäivät ilman omistajaa. Kaverini pelasti nämä orporaukat ja tilanpuutteen takia lahjoitti ne minulle. Tykkäsin väristä ja ajatuksesta, että toiselle tarpeeton voi olla toiselle iloksi!

Huonekaluille uusi elämä


Nojatuoli ja sen verhoilukangas on ostettu kirpparilta. Yllättävän helposti onnistui verhoilu ilman ohjeita tai kokemustakaan. Toisaalta tuolin muoto teki mallailusta aika helppoa. Lankakerät kuvassa on sitten kissan sotkuja.

Sohva on vanhempien ikivanha ja vanhemmatkin ovat ostaneet sen kirpparilta. Minulta puuttui sohva ja vanhemmat halusivat päästä sohvasta eroon. Päätin verhoilla sen. Aloin keräillä vanhoja kangaspaloja kaappien nurkista ja niistä syntyi tällainen.

Söpöt kipot ja kupit

Hyvä säästämiskeino on se, kun ihastelee sukulaisen luona tavaroita oikein ihastelevasti ja usein. Ainakin mummo meni siihen halpaan ja lahjoitti minulle nämä vanhat kermakon ja sokerikon. Musta ne on tosi söpöt! Samalla keinolla olen saanut ainakin kivan keltaisen laukun tädiltäni ja erilaisia taulun kehyksiä papalta. Kyllä kannattaa! Ihmiset myös haluavat usein lahjoittaa köyhälle ihmiselle kaikenlaista rojua ja rompetta, mikä on ajattelevaista, mutta joskus vaivaannuttavaa kun turhamaisuus menee kiitollisuuden edelle.

Kiertokissa

Tämä kierrätetty kisuli on haettu eläinsuojasta. Siitä saa kivan kaverin jo ennestään kierrätyksestä haetulle pikkukissalle. Ne myös täydentävät hyvin toisiaan, koska tämä uusi on aikamoinen jättiläinen verrattuna toiseen kissaan. Niiden kohtaaminen on ollut tähän mennessä vaisu. Ovat tuijottaneet toisiaan sängyn alla nyt kaksi tuntia. Mikähän sen nimeksi tulisi?

Pussijono

Kävin pari vuotta sitten Pariisissa ihanissa putiikeissa, joissa näin tällä tavalla tehtyjä pussukoita. Päätin sitten pariisilaistua ja tehdä itsekin. Tällaiseen pussiin voi laittaa vaikka harjoja tai... ihan mitä vaan! Pussin alareunassa on napit, joihin voi ripustaa toisen samanlaisen pussin ylälenksuista. Kankaana voi käyttää vaikka vanhoja lakanoita ja napit nappivarastosta tai vanhasta paidasta.

sunnuntai 18. joulukuuta 2011


Askartelua se tämäkin. Nyt on blogikin joulutunnelmassa! En ole ennen tehnyt ikkunoita piparkakkutaloon, mutta ne onnistuivat yllättävän helposti muumitikkarista. Kuulemma myös nallekarkit käy.

perjantai 16. joulukuuta 2011

eläinkoruja


Nämä pikkueläimet ovat demistä leikattuja ja shampoopullosta leikattuun alustaan liimattuja. Muoviin oli helppo tehdä reikä lenksulle. Heleppoo ku heinänteko. Söpöjä tuli.

Löytämisen ilo

Koska köyhän on vaikea keksiä hyviä säästämisvinkkejä, täytyy tyytyä huonoihin. Tavaroita voi löytää! Tuon maatuskan löysin maasta samoihin aikoihin kun hävitin rakkaan heppakoruni (sekin löytynyt maasta). Minä hukkaan paljon tavaraa, mutta ehkä joku löytää kadonneet tavarani ja ottaa käyttöön. Mutta siihen säästövinkkiin: maasta löytyy uskomattoman paljon hiuspinnejä jos vain välillä silmäilee ympärilleen, eli niitä ei tarvitse enää koskaan ostaa. Ja tällä vinkillä tulet säästämään ainakin 4 euroa loppuelämäsi aikana (sillä oletuksella että käytät pinnejä)! Viimeisen puolen vuoden aikana olen löytänyt noin 15 hiuspinniä ilman sen kummempia etsintöjä.

keskiviikko 14. joulukuuta 2011

Kissa ja uusi lelu. Kuva lavastettu.

Kissan leluja

Jostain syystä kaapista löytyi sisustuspalloja (!) ja niistähän sitten piti päästä eroon. Tein niistä kissanleluja, possun ja ton toisen. Harmaasta piti tulla hiiri, mutta innostus ei riittänyt enää korvien tekemiseen, joten olkoon hän vaan harmaa korvaton otus. Eli virkkaamalla vaan pallojen päälle tein nuo. Muuten tosi onnistuneita ovat mielestäni, mutta kissaa ei lelut voineet vähempää kiinnostaa. Kissat on niiiin tollasia! huomioi kuva, aika hieno vai mitä?!

Magneetteja!


Tietokoneeni meni rikki, mutta ainakin näppäimistä sai hauskoja (?) jääkaappimagneetteja. Ei tarttenu ku liimata pikkumagneetit toiselle puolelle. Niitä saa tavallisesta askartelukaupasta. Tein lahjaksi siskolle pikku lausahduksen jääkaapinoveen, mutta kun hän yrittä arvailla mitä magneeteista muodostuisi, huomattiin että niistä saa mitä kummallisimpia vääriä sanoja!!

maanantai 12. joulukuuta 2011

Dyykattu matto!


Dyykkaaminen lähti yllättäen käyntiin sillä, että äiti haki roskakatoksesta tällaisen keltaruskean itämaisen maton. Vaikka matto ei välttämättä itsessään ole kaunein mahdollinen yksilö, tulee siitä varmasti kiva yhdistettynä muihin kapistuksiin. Monesti kun yhdistelee kaikennäköisiä erilaisia juttuja lopputulos onkin yllättäen tosi hyvä.

lauantai 10. joulukuuta 2011

Chisun arki on kiireistä


Hei Chisu! Olet vasta julkaissut uusimman levysi! Mitä muuta kiireisen naisen arkeen kuuluu kuin keikkailua?

-Minulla tosiaan riittää kiirettä, tällä hetkellä sävellän ja sanoitan kappaleita Mervi Tapolan debyyttilevylle. Levy ilmestyy kunhan Mervi on ensin käynyt parilla laulutunnilla. Jäljelle jäävällä ajalla käyn tekemässä löytöjä kirppareilla. Hyvää joulua kaikille!

Villapaita: 4,5e
Housut: 2e
Kengät: 4e

Katie tekee hyvää kierrättämällä


Samalla reissulla, kun tapasimme Jenniferin, törmäsimme sattumalta Katie Holmsiin. Hän oli uuden kirppiskampanjansa kuvauksissa ja suostui poseeraamaan myös meille. Kirppiskampanjassaan hän esiintyy viikon ajan julkisesti vain kirrpisvaatteissa. Kampanjan tuotto lahjoitetaan lyhentämättömänä Skientologiyhdistykselle.

Neule: 6e
T-paita: 1e
Farkkuhame: 3,5e
Saappaat: Katien siskon vanhat
(Sukkahousut Katie joutui ostamaan H&M:stä 12 eurolla)

Jennifer Aniston goes eko!

Vaikka frendit-tähti yleensä tavataankin kalliissa muotiluomuksissa ja hän ostaa vaatteita ympäristöä miettimättä, tapasimme me Jenniferin äskettäin täysin kierrätetyssä lookissa. Aniston inspiroitui kierrätyksestä toden teolla "aion laittaa lähitulevaisuudessa myös mieheni Justinin kiertoon!".

Ruskeat nahkakengät: 4,5e
Farkut: 2e
Raitatoppi: ilmaiseksi puistokirpparin jälkeen
Takki: 2e
Huivi: löytyi äitin kaapista

keskiviikko 7. joulukuuta 2011

Fimo-sushit


Innostuin aikaisemmin cernit ja fimo massoista, joista voi tehdä esimerkiksi koruja, kun vaan leipoo mukaan koukkuja joista niitä voi roikottaa. Obs. jos et ole ennen käyttänyt askastelumassaa katso muutama aiheen video youtubesta! Näin vältyt siltä, että yrität tehdä pienoismallisusheja samalla tyylillä millä oikeita syötäviä makeja rullaillaan. Minun päässäni se oli ainoa looginen tapa. Surkean epäonnistumisen jälkeen katsoin youtubesta kuinka homma oikeasti hoidetaan vain huomatakseni että olin rehkinyt kaksi tuntia turhaan. Kuvassa olevat sushit eivät siis ole ne ensimmäiset tekemäni. Niissä on koukut, jotta makeja voi käyttää kaulakoruina.

Suunnitelma

Aluksi täytyy suunnitella tulevia toimintoja. Tässä suunnitelma!


Dyykkaus on ollut jo pitemmän aikaan harkinnassa ja vähän esimakua olemme jo saaneet. Tähän asti dyykkaus on ollut hylättyjen vaatteiden ja huonekalujen löytämistä sekä muutama sukellus Lidlin biojäteastiaan. Aloittaminen on vaikeaa, koska kukaan ei kerro minne pitää mennä vaan dyykkauspaikat pitää löytää itse. Dyykkaus on siis aikeissa, tosin vuodenaika pitää ottaa huomioon. Jäätelöä? Paikkojen katsastaminen on ohjelmassa ensi viikolla tai ainakin tämän kuun aikana.


Askartelu on kivaa, mutta välillä ideat meinaavat loppua, kun ei kuitenkaan haluaisi tuottaa tarpeetonta pikkusälää nurkkiin pyörimään, vaan tehdä käsillä jotain tarpeellista tai edes hauskaa. 


Kirppariostot ovat molempien harrastus, mistä pääseekin aasin sillan kautta seuraavaan eli 
Kotikirppis ja Säästäminen; ÄLÄ MENE KIRPPARILLE! Rahat ovat vähissä joten kirpparillekaan ei vähään aikaan olisi asiaa. Onneksi vanhoilla kirpparilöydöilläkin pääsee alkuun, kun alamme stailata julkkiksille uusia kierrätettyjä lookkeja. 
Kotikirppikselle kutsutaan (lähi)tulevaisuudessa kavereita vaihtamaan itsellä käyttämättä jääneitä vaatteita ja muita asioita. 
Tähän blogiin kirjoitamme aiheista kierrätys, dyykkaus, askartelu, kirppariostot, kotikirppis ja säästäminen.